Uusi hankintalaki – enemmän kilpailua?

Käynnissä oleva ”julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain” eli hankintalain uudistus on ollut keskusteluissa esillä viime päivinä. Hankintalain uudistus on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausunnoissa on kommentoitu mm. että uudistuksista syntyisi kilpailutussuma ja lisää hallinnosta taakkaa julkisyhteisöille. Huolestuneita kommentteja ovat esittäneet erityisesti kunnat sekä julkisyhteisöjen omistamat yritykset. Lausuntopalvelussa lausuntoja voi jättää 11.3.2025 asti. Linkki lausuntopalveluun: Lausunto – Lausuntopalvelu

Tuoko hankintalain uudistus mahdollisuuksia yrityksille tarjota julkiselle sektorille?

Hallitusohjelmassa mainitaan tavoitteena lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa sekä lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Hallitusohjelman mukaan hallitus tavoittelee julkisista hankinnoista merkittävää kustannussäästöä julkisen palvelutuotannon osalta turvatakseen laadukkaat palvelut. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden merkitys kasvaa, ja hankintayksiköt voivat asettaa ehtoja esimerkiksi tuotteiden alkuperän tai palvelun sijainnin perusteella. Tarjoajien olisi osoitettava kykynsä täyttää vaatimukset koko hankinnan ajan.

Tavoitteen edistämiseksi hankintalakia tulee kehittää siten, että velvoitetaan hankintayksiköitä huomioimaan entistä paremmin markkinoiden kilpailuolosuhteet, kun arvioidaan edellytyksiä hankinnan kohteen järjestämisessä. Hallitusohjelmassa rajoitetaan erityisesti sidosyksiköiden käyttöä hankintojen toteuttamisessa sekä ohjataan yhteishankintayksiköitä siten, että ne huomioivat kilpailuolosuhteet kilpailuja toteuttaessaan.

Hankintojen jakaminen osiin

Hankintojen jakamisella pyritään mahdollistamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin. Hankintalakia esitetään muutettavaksi niin, että EU-kynnysarvon ylittävä hankinta voitaisiin olla jakamatta osiin vain erityisistä syistä ja mahdollistetaan ratkaisusta valittaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnat jaettaisiin tarvittaessa pienempiin eriin. Hankinnan jakaminen osiin voidaan toteuttaa erillisinä hankinnan osakokonaisuuksina, joihin kuhunkin valitaan yksi toimittaja tai valitsemalla useampi toimittaja puitejärjestelyyn tai perustamalla dynaaminen hankintajärjestelmä.

Hankintaa ei kuitenkaan tarvitsisi jakaa osiin, jos se ei olisi tarkoituksenmukaista esimerkiksi hankinnan laajuuden, toteutustavan tai kokonaisvastuun kannalta. Hankinta voitaisiin toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, jos sen jakaminen aiheuttaisi merkittävästi lisää hallinnollisia kuluja tai nostaisi kustannuksia. Hankinta voitaisiin jättää jakamatta myös, jos tavoitteena olisi saada hankintojen keskittämisellä volyymihyötyjä tai houkutella tarjoajiksi aikaisempaa suurempia yrityksiä taikka ulkomaisia tarjoajia. Hankinnan jakamatta jättämisen tulisi perustua markkinakartoitukseen tai muuhun hankinnan toteutustapaa ja sen kustannustehokkuutta koskevaan selvitykseen. Ehdotettu säännös sisältää jonkin verran tulkintavaraisuutta. Jos hankintaa ei jaettaisi osiin, hankintayksikön olisi perusteltava päätös hankinta-asiakirjoissa, päätöksessä tai erillisessä raportissa. Päätöksestä voisi valittaa erikseen markkinaoikeuteen.

Sidosyksiköt: Tiukemmat ehdot hankkia suoraan julkisyhteisöjen omistamilta yhtiöiltä

Hallitusohjelman mukaan lainsäädäntöä tiukennetaan siten, että sidosyksikköhankintoja voitaisiin tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi. Tavoitteena olisi kuitenkin samalla mahdollistaa jatkossakin kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien järjestämisen yhtiömuodossa silloin, kun se ei vääristä kilpailua, sekä tavalla, joka turvaa huoltovarmuuden, potilasturvallisuuden, kielelliset oikeudet tai muun vastaavan painavan julkisen intressin.

Työryhmän mietinnön mukaan hankintalakia ei sovellettaisi hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Tämä poikkeus hankintalain soveltamisalasta on myös voimassa olevassa hankintalaissa. Jatkossa kuitenkin hankintayksiköllä tulisi muiden edellytysten lisäksi olla lain määrittämä 10 prosentin vähimmäisomistusosuus sidosyksiköstä, jotta se voisi tehdä hankintalain mukaisen suorahankinnan. Nykyisin esimerkiksi pienten kuntien omistusosuus sidosyksiköistä ja mahdollisuus valvoa niitä on voinut olla käytännössä nimellinen. Esitetty muutos on linjassa viimeaikaisen markkinaoikeuden ratkaisukäytännön kanssa. Tämä muutos lisäisi merkittävästi yritysten mahdollisuuksia julkisen sektorin markkinoilla.

Tarjouksia saatava enemmän kuin yksi

Hallitusohjelman mukaan hankintalakia uudistetaan muun muassa siten, että hankintalakiin asetetaan lähtökohtainen velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Tästä voitaisiin poiketa vain erityisen painavasta syystä.

Jos avoimessa menettelyssä saadaan vain yksi tarjous, hankintamenettely on keskeytettävä. Mikäli hankintayksikkö haluaa edelleen toteuttaa hankinnan julkisena kilpailutuksena, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, mutta vain kerran. Säännös olisi velvoittava. Uudelleen kilpailuttamisen laiminlyönnistä voisi valittaa markkinaoikeuteen. Hankintayksikön velvoitteesta keskeyttää hankinta yhden tarjouksen saatuaan voitaisiin poiketa tilanteessa, jossa hankintayksikkö voisi osoittaa kartoittaneensa markkinoiden tarjontaa riittävästi hankinnan kohde ja laajuus huomioiden. Poikkeaminen olisi mahdollista, jos hankintayksikkö ei markkinoiden kuulemisesta ja näkemysten huomioon ottamisesta huolimatta olisi saanut enempää kuin yhden tarjouksen.

Markkinakartoitus, poissulkuperusteet & oikeussuojakeinot

Markkinakartoitusta koskevat säännökset olisivat aiempaa yksityiskohtaisemmat. Lisäksi, jos hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittäisi 10 miljoonaa euroa, hankintayksikön olisi joko suoritettava markkinakartoitus tai arvioitava eri toteutusvaihtoehtoja osana hankinnan suunnitteluprosessia.

Hankintalain uudistus laajentaa pakollisia poissulkuperusteita lisäämällä poissulkemisperusteiksi törkeän kirjanpitorikoksen, ympäristön turmelemisen ja luonnonsuojelurikoksen. Lisäksi hankintayksiköt voivat sulkea tarjouskilpailusta tarjoajat, joiden arvioitaisiin muodostavan turvallisuusriskin. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) esitetään laajennettua toimivaltaa puuttua myös kansalliset kynnysarvot ylittäviin rakennusurakoiden suorahankintoihin. Oikeusturvakeinojen osalta hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään mahdollisuutta luoda esimerkiksi hankintavalituslautakuntaan perustuva järjestelmä nopeutetusta muutoksenhausta julkisissa hankinnoissa. Lisäksi todetaan, että suorahankinnan ja pakollisen sopimusmuutosilmoituksen ilmoittamatta jättäminen sanktioidaan.