Tilaajavastuu – mitä se tarkoittaa ja milloin sitä sovelletaan?

Tilaajavastuu on monille tuttu termi, mutta tilaajavastuulain (laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, 1233/2006) merkitys ja vaikutukset eivät aina ole täysin selviä. Laki velvoittaa yrityksiä varmistamaan, että heidän sopimuskumppaninsa noudattavat lakisääteisiä rekisteröitymis- ja työnantajavelvoitteitaan.

Tilaajavastuulaki koskee tilanteita, joissa yritys käyttää ulkopuolista työvoimaa joko alihankinnan tai vuokratyövoiman kautta. Lain tarkoituksena on ehkäistä epätervettä kilpailua, työehtojen noudattamista sekä varmistaa, että yritykset hoitavat verot, eläkemaksut ja muut lakisääteiset velvoitteet asianmukaisesti.

Milloin tilaajavastuulakia sovelletaan?

Tilaajavastuulakia sovelletaan, kun yritys tai muu toimija tekee alihankintasopimuksen tai käyttää vuokratyövoimaa. Laki koskee tilanteita, joissa:

• Vuokratyötä käytettäessä
• Alihankkijan työtekijä suorittaa työn tilaajan Suomessa sijaitsevassa työtilassa tai työkohteessa ja kyse on tilaajan toimintaan tavanomaisesti kuuluvista tehtävistä tai toimintaan liittyvistä kuljetuksista

Rakennusurakoissa lain soveltamisala on laajempi ja kattaa myös korjaus-, hoito- ja kunnossapitotyöt. Lisäksi tilaajan on huomioitava mahdolliset erityisvelvoitteet esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden kohdalla.

Tilaajavastuulain soveltaminen riippuu myös sopimuksen arvosta ja työn kestosta. Lakia ei sovelleta, jos:

• Sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 9 000 euroa.
• Vuokratun työntekijän työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää.

Miten tilaajavastuulain velvoitteiden toteutuminen varmistetaan?

Jos tilaajavastuulaki tulee sovellettavaksi, tilaajan on ennen sopimuksen solmimista hankittava sopimuspuolelta tietyt selvitykset. Lain mukaan nämä selvitykset ovat:

• Selvitys ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuulumisesta.
• Kaupparekisteriote.
• Selvitys verovelan olemassaolosta tai määrästä.
• Todistukset eläkevakuutuksista ja niiden maksamisesta.
• Selvitys työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.
• Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.

Tilaaja voi hyödyntää kaupallisten toimijoiden palveluita, joista tilaajavastuutietoja on saatavilla. Mikäli sopimuskumppani ei kuulu tällaisiin palveluihin, yritykseltä on pyydettävä erikseen vaaditut selvitykset. Kaikki selvitykset on tarkastettava säännöllisesti, ja niiden on oltava enintään kolme kuukautta vanhoja. Jos sopimus on voimassa yli vuoden, tietyt selvitykset on tarkistettava 12 kuukauden välein.

Mitä seurauksia laiminlyönneistä voi olla?

Työsuojeluviranomaiset valvovat tilaajavastuulain noudattamista. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä, jos tilaaja:

• Ei ole hankkinut tarvittavia selvityksiä.
• On tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa.
• On tehnyt sopimuksen, vaikka sen olisi pitänyt tietää, ettei sopimuskumppanilla ole tarkoitus täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksu voi vaihdella 2 000–65 000 euron välillä riippuen sopimuksen luonteesta ja rikkomuksen vakavuudesta. Maksu määräytyy sopimuskohtaisesti, mikä voi johtaa merkittäviin kustannuksiin.

Yhteenveto

Tilaajavastuulain noudattaminen on tärkeää varmistaa vuokratyöstä tai alihankinnasta sovittaessa. Sen soveltaminen riippuu useista tekijöistä, kuten sopimuksen luonteesta, kestosta ja arvosta. Yrityksen on hyvä varmistaa, että sen käytännöt tilaajavastuulain noudattamiseksi ovat kunnossa, jotta vältytään mahdollisilta seuraamuksilta. Huolellinen dokumentointi ja säännölliset tarkastukset auttavat varmistamaan lainmukaisuuden ja vastuullisuuden toiminnassa.

Oiva Legal auttaa sopimusten laadinnassa sekä tilaajavastuuasioihin liittyen. Ota yhteyttä meihin!